Elämä kun on mallillaan ja niin kuin suunnnitellut niin tulee se elämän rakkaus vastaan tietenkin. Eikä se tietenkään tapahdu niin kuin sitä tapana on että tutustumisaika on se muutama kuukausi jne. Vaan täysillä ensihetkestä lähtien joka ajautuu törmäyskurssille oman elämäntilanteen kanssa. Tietenkin voi pitää kiinni omasta elämäntilanteesta, mutta olisiko se lopulta sitten se että rakkaus vai elämäntilanteen ylläpito. Nyt kun on kuitenkin se tilanne että jos haluan opiskelustani pitää kiinni ainakin kyseisessä koulussa joutuisimme elämään pari vuotta etäsuhteessa ja se nyt oletettavasti johtaisi lopulta siihen ettei se vaan toimisi, piste. Se tulisi kalliiksi myös kun on vähän tätä välimatkaa. Sitten nämä muut tavoitteet mitä lähitulevaisuudelle on myös tavallaan seikka joka ajaa kuitenkin jonkin asteiseen lomailuun koulustan määrittelemättömän ajan joten… Tässä tilanteessa siis jos opiskelua kyseisesllä alalla haluaa jatkaa, tosin stadin koulu olisi ollut omalla tapaa erinomainen minulle, mutta joka tapauksessa pitäisi siirto saada Tampereelle tai Kuopioon tai Jyväskylään. Tampere on hieman kaukana täältä ja matkustaminen tulisi rasitteeksi ja kalliiksi eli pitäisi muuttaa sitä lähemmäs. Jyväskylä ei olisi yhtään paha, koulu voisi olla ihan hyvätasoinen ja paikkakunta varmaan ihan jees. Mutta sitten taas tarvitaan ajokortti että pääsee sukulaisten lähelle aina ajelee kun se tulisi ajankohtaiseksi eli Kuopio olisi tavallaan ihanteellisin vaikka koulun maine siellä ei taida kovin hehkeä olla + on hevonkuusessa. Taidan kuitenkin pitää kiinni että johonkiin noista kolmesta syksyllä.
Kesä on myös tällainen oma kysymysmerkkinsä, olen nyt hakenut jo yhteen paikkaan kesätöihin ja toiseenkin voisi kysellä tosin se olisi vakituinen joten se voi olla pienoinen kysymysmerkki ajatellen että jos tänne jäädään voidaan sanoa aika lailla bye bye koulutus. Ja minulla on omat toiveeni sijainnille jos tietyt toiveemme toteutuu lähiaikoina. Oikeastaan tänne asioiden kirjaaminen antaakin aika selkeät suuntaviivat syksyä ajatellen. Minulle ainakin. Eri asia sitten miten käytännössä asiat toteutuu.
Asunnon irtisanon tässä kuussa, muutto sieltä tässä loppukuussa kesäkuun alussa aikataululla. Kesän muista touhuista ei tietoa paitsi että viimeistään heinäkuussa sukulaisissa käyntiä eli ainakin omalle perheelle miehen esittelyä. Serkkujakin ja kummitätiä olisi jees käydä morjestaan! Veljeä pitäisi torstaina käydä tapaamassa jos onnistuu eikä tuu mutkia matkaan.
Juhannus on myös auki, siihen nyt riippuu monet tekijät ajaudunko savoon juhannukseksi jos on jonnekki päin kutsuja, perheen luoksekin toki voisi mennä. No, sen näkee sitten. Ajokorttikin on nyt vähän niin kuin sellainen ’ajankohtainen’ asia, mikä taas pelottaa minua kuin mikäkin : D Työn teolla kesällä saisi säästettyä ensin koiraan rahaa, jos se uusi puikkonokka alkuvuodesta saapuisi ja sen jälkeen ajokorttiin.
Oikeastaan tää blogaaminen on terapeuttista ja selventää hyvin päätä. Mutta tässä jos mikään ei mene vaihteeksi päi metsikköä niin mun haaveet kaikkinensa tulee toteutumaan lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Enkä liikaa stressaa tulevaisuutta, yritän pysyä päivä kerrallaan metodissa. Otetaan vastaan huominen sellaisenaan kuin se saapuu huolineen ja iloineen. Nauttia kaikista pienistä hetkistä.
Merkinnät RSS-syötteenä