Olihan se hyvä päättää avautua rakkauselämästään kun nyt voin kertoa sen loppuneen hyvin dramaattisin kääntein. Mutta en taida olla valmis analysoimaan tätä asiaa sen suuremmin kuin että arvostan taas ihmisiä jotka leikkii toisten tunteilla antaen toisen kuvitella olemattomia. Kiitos ja näkemiin Kuopio ja sen miehet, tarvetta uudelleen sinne muuttoon ovat nyt täysin nollautuneet, edes jotain positiivista. Voin kerrankin keskittyä asettumaan aloilleni täällä ja olen nyt virallisesti espoolainen.
Mutta siis miten tässä voi uskoa olevansa kenellekään tärkeä ja välitetty kun aina sataa tätä paskaa niskaan? Joka tapauksessa lähdin hukuttamaan sydänsuruni Tallinnaan päiväristeilylle ja oli hauskaa olla eksyksissä ja vaellella ja ostaa kaikkea turhaa, kuten kouluun tyylikäs laukku, aasialainen ruokailusetti ja tupakkaa ja viinaa, jotka säilynee joulukuuhun asti kaapissa. Ostin myös muuta pientä, mutta anyway, oli ihan hauska irrottautuminen arjen huolista.
Tällä viikolla ei ole mitään suurta, paitsi valikoidut päivät koulussa ja torstaina Tikkurilaan ja sieltä Espooseen taas weekendiksi. Odotan nyt innolla milloin se uusi romahdus tulee. Mila ei ole nyt minun pelastavana enkelinä, joten pitää jotenkin tasapainotella. Pitäisi soittaa Kuopioon että pääsisi pian terapiaan ennen kuin pää todellakin hajoaa kaikesta tästä, muutto, koulu, elämänmuutos, ero…. Kaikki… Ikävä Milaa, mutta jospa syyskuussa pääsisi sitä treffaamaan joku weekendi kun jaksaa persettään liikuttaa.
Pitäisi taikoa rahaa matkakorttia varten tai olen viikon ja risat poissa koulusta. Ei oikeastaan haittaa koska menen vain Jaken tunneille ensi maanantaina koska huomenna pidän löhöilypäivän. Joo, olisi pitänyt tosin nähdä sitä psykologia koululla, mutta pikkuvikoja kun ei se oikein ossaa terapioida. Niin joo, on tämä sillai aika huvittavaa tai jottain kun yksi ’suhde’ päättyy niin löytyy saman tien joku toinen joka kiinnostuu minusta, mutta en oikein tiedä miten itse etenisi asiassa. Ainakin nyt kaipaan sellaista omaa työskentelyaikaa että saan edellisen tomut pestyä vaatteistani ja miettiä tunteitani ja ajatuksiani ja niin edelleen, etten käytä missään nimessä toista vahingossakaan hyväkseni vaikka pidänkin kyseisestä henkilöstä jollain tasolla ja haluan viettää aikaa hänen kanssaan, mutta pelkään että lopputulos hänen kanssaan olisi sama kuin edellisten kanssa. Haavat ovat vielä tuoreet ja en todellakaan ole nyt selvillä vesillä, elokuu on pahamaineinen kuukausi minulle. No, päivä kerrallaan ja onneksi stressaavia asioita riittää lokakuulle asti. Jos sitä lokakuussa voisi henkäistä helpotuksesta ja hymyillä edes hetki.
Merkinnät RSS-syötteenä